Tällä viikolla mietin paljon elämän rajallisuutta ja sitä, että
mulla ei ole tarpeeksi hautajaisvaatteita.
(tuskin lainkaan)
Ihmiset eivät elä ikuisesti, tiedän
- eivät ne rakkaimmatkaan -
mutta tähän en ollut osannut varautua,
enkä halunnutkaan.
(molempien mummujeni menetys
seitsemän kuukauden sisällä)
En myöskään osannut odottaa
sitä lohdullisuuden tunnetta, kun
kyyneleet saivat virrata vapaasti
pikkusiskon laitettua käden rinnalleen ja
puettua sanoiksi yhteisen ajatuksen
 - sydämessämme isoäiti elää aina.

1908048.jpg

 Kuvan otin eilen äitini äidin hautajaisissa.