Parhaista parhain ystäväni meni hiljattain naimisiin. Ei ollut mikään helppo juttu keksiä hääparille lahjaa - halusin tehdä jotain itse, jotain pienehköä ja helposti kuljetettavaa, joka ilahduttaisi heitä molempia (välillisesti tai välittömästi...) Lisäksi oli otettava huomioon se, että morsiusparista morsian on suomalainen, sulhanen irlantilainen. Jostain sitten putkahti mieleen ajatus askarrella heille keittokirja, sisältäen keräämiäni lempparireseptejä. Sekä morsian että minä itse kun olemme molemmat vegetaristeja ja innokkaita reseptien kerääjiä. Kirjoitin reseptit suomeksi, mutta tasapuolisuuden vuoksi täytin muutaman kirjan sivuista englanninkielisillä rakkausaiheisilla runoilla, mietelauseilla ja lyriikoilla.

Kirja oli (suunnilleen?) A5-kokoinen pahvikantinen Tiimarin muistikirja. Sivuja siinä oli melko tarkkaan 200, joten olihan tuossa hommaa täyttää ne kaikki... Päällystin kannet decoupagella. Kirjan kuvituksessa käytin aitoja 1960- ja 70-lukujen Kotiliesiä, joita löysin pienen nipun verran kirpparilta. Runosivujen kuvat ovat uusiopaperisen lahjapaperin palasia.

Lahjapaperilla paketointia välttääkseni käärin kirjan (kuvissa kirjan alla näkyvään) keittiöpyyhkeeseen, juuttinarulla kiinni.

Kortin englanninkielisin tekstein askartelin erilaisista askarteluvaihdoista saamin tarvikkein.

Liitin mukaan myös saman nukkekotikoossa (yhteinen harrastus tämäkin), eli nukkekotikokoisen muistikirjan sekä hääonnittelukortin. Niistä vaan en muistanut ottaa valokuvaa.

Suurempien projektien aikana on välillä mukavaa tuhertaa jotain ihan muuta.

Virkatun perhosen ohjeen löysin Googlen avulla tästä. Perhonen näyttää kuvassa valtavan suurelta, mutta on siis n. 6cm leveä. Tein näitä useampia, joihinkin kiinnitin taakse hakaneulan, tähän liimasin kuumaliimalla magneetin.

Pieni pala parvekepuutarhaani; ensimmäinen yritykseni maalata kivinen kissa. =)

Lundbyyn yläkerran olohuoneen varjoisassa nurkassa on pieni soppi tietokoneella työskentelyä varten.

Joo, joku pöytävalaisin olisi kiva, eihän tuossa mitään näe tehdä...

Tulitikku tuossa nojailee ihan mittakaavan vuoksi.

Tätä kesäkassia loin kauan ja hartaasti. Pitkään se oli vain toive ja idea, jota kassin tilanneen kollegani kanssa muotoiltiin selkeämmäksi suunnitelmaksi. Toteutusvaihe kesti sekin pienen ikuisuuden, ranteeni hajosi juuri tätä neuloessa, ja oli pakko hiljentää tahtia reippaasti. Mutta perille pääsee pieninkin askelin.

Mustan kassin kuvaaminen kirkkaassa kevätauringossa oli sekin jokseenkin haastava homma... Illan hämärtyessä tosin kuvissa näkyi vain musta, epämääräinen möykky, joten nämä kuvat ovat sitten vähemmän huonoja.

Kassin malli oli oma, ideaa hain Mewrililtä. Malli muotoutui tehdessä, lukuisten purkamisten myötä, mittasuhteita hakiessa. Lankana oli Novitan Cannes, pehmeää ja kiiltävää, Novitan oman kuvauksen mukaan "hienonoloista" ja "mukavaa" neuloessa, vaan mulle tuo lanka oli pettymys - ohuilla puikoilla (nro 3,5) sitä väänsin, voi olla että siitä johtui, että lanka hajoili koko ajan. 

Puiset kahvat ostin Käsityökauppa Merlettosta. Kassin vuoritin ohuella puuvillakankaalla, joka oli alkujaan kirpparilta ostettu paitapusero, maksoi muistaakseni kokonaista 20 senttiä. Kassin päälle virkkasin samasta Cannes-langasta kukkasia. Sysimusta kassi näytti kovin synkältä ja raskaalta kesäkassiksi, joten ompelin vielä kukkasten sisään vuorikankaan jämistä leikattuja tilkkuja "yleisilmettä keventämään".

Pitkästä aikaa osallistuin taas Valokuvatorstain viikkohaasteeseen - tällä kertaa arkistosta kaivetulla kuvalla. Tämän kuvan otin viime syyskuussa Tallinnan vanhan kaupungin kadulla. Mikä tämä on?

Rikkoutunut ranne ei kestä vieläkään kutomista (neulomista!!), mutta ompelu sujuu kyllä. Niinpä hurautin kasaan tällaisen projektin:

Kesäkassi! Käyttökelvottomiksi kuluneet lempparifarkkuni saivat uuden elämän. Hihna on samojen farkkujen lahkeesta. Kuviot maalasin kangasvärillä. Kassin kiinnityksessä on tuollainen pikasolki, jonka nappasin vanhasta avainnauhasta. Kassin vuorasin vielä kirpparilta löytyneellä kangaspalalla.

Laitoinpa tämän myyntiin Huutonettiin *kliks*

Vasemman käden täytyy antaa nyt levätä. Ei voi kutoa, ja näpertämistäkin tämä rannetuki haittaa. Oikealla kädellä käytän hiirtä, joten vaihtoehtoisena toimintana piirsin sitten Paintilla kahvimukini.

Tjooh... jos vaikka lähtis ulkoilemaan... =P